Peilintakaa

Marko Luukkanen

Hyvät kanssakulkijat,

olen Marko, kolmen lapsen isä, jonka esikoinen Santeri on kuollut keväällä 2014.

Blogissani Peilin takaa tulen jakamaan ihmisenä olemista, sellaisena kuin sen elän, koen ja ihmettelen.

Avainsanoja teksteilleni voisivat olla, vaikkapa nämä:

  • Vertaisuus, vertaistuki
  • Huumeriippuvuus, huumeet/päihteet
  • Kuolema, elämän rajallisuus
  • Suru, sen ilmenemismuodot
  • Elämän merkityksellisyys ja ihmetys
  • Kohtaaminen, jakaminen
  • Kirjoittaminen, päiväkirja
  • Elämän ainutkertaisuus ja ilo
  • Uudistuminen, kasvun mahdollisuudet

Kommentit ja dialogi ovat tervetulleita.

Marko

Blogi

Itsemurhista ja niiden yrityksistä

Osallistuin Tampereen Surukonferenssiin 11.-12.4. Tapahtuma kokosi tutkijoita, työssään kuolemaa kohtaavia ja meitä ”tavallisia tallaajia” ennätysmäärän, yli 400. Konferenssin teemana oli ”Suru perheessä”. Mielenterveysseuran kriisityöntekijä Harri Sihvola puhui...

Vierasblogi: Toivottomuuden ja toivon välitilassa

Läheisen menetys saa ihmisessä aikaan valtavan tunteiden myllerryksen. Kuolema ja menetys nostaa pintaan tunteiden moninaisen kirjon. Raskaat tunteet vyöryvät surevaan ihmiseen kuin voimakas hyökyaalto. Läheisen kuolema herättää ihmisen nukkuvan sielun, tuo pintaan...

Tyttären itsemurhan jälkeen – kirja-arvio

Katriina Huttusen ”Surun istukka” (2019) on kuvaus äidin surusta tyttären itsemurhan jälkeen. Kirjoittaja on ammatiltaan kääntäjä ja kirjallisesti erittäin taitava. Teos on esikoisromaani ja luonteeltaan autofiktiota (vrt. Karl Ove Knausgård). En aio arvioida teoksen...

Tekstit

Ei tuloksia

Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.

Marko Luukkanen

Marko Luukkanen on kolmen lapsen isä, jonka esikoispoika on kuollut keväällä 2014. Surukirja perustuu hänen kirjoittamaansa päiväkirjaan. Marko ohjaa huumeiden käyttäjien läheisten vertaisryhmiä, sekä isäryhmiä että sururyhmiä.

Viimeisimmät kommentit

Kategoriat