Olen kesän aikana saanut uutta tietoa sukuni salaisuuksista, sekä isänäidin että äidinäitini puolelta.
Äidinäitini Kaisa asui Helsingissä alle kolmikymppisenä vuosina 1930-1935 ja työskenteli mm. silittäjänä Nikkilän sairaalassa. Helsingissä Kaisa on myös tavannut hänen kotiseudultaan Lieksasta kotoisin olevan Matin. Seurustelu on edennyt pidemmällekin.
Äitini Anja-Kaarina on saanut alkunsa loppukesällä 1935. Tarina ei kerro, mistä syystä Matti ja Kaisa eivät lopulta avioituneet. Mukaan kuvioon on tullut Ville, jonka kanssa Kaisa meni vihille kevättalvella 1936.
Äitini biologinen isä Matti meni myöhemmin naimisiin ja sai yhden lapsen. Talvisodan 30.11.1939 alkaessa Lieksassa asunut 35-vuotias Matti kutsuttiin palvelukseen. Matti taisteli konekiväärimiehenä Suomussalmen taisteluissa joulukuussa 1939. Suomalaiset joukot torjuivat lukumäärältään selvästi suuremmat venäläisjoukot.
Tammikuun alkuun mennessä suomalaiset olivat motittaneet venäläisiä joukkoja mm. Haukilan tilan alueelle. Venäläiset hyökkäsivät 1.-4.1. pyrkien etenemällä murtautumaan motista. Rintamalinjat pysyivät kuitenkin lähes ennallaan.
Viidentenä päivänä tammikuuta suomalaiset joukot hyökkäsivät Haukilaan tavoitteenaan lyödä venäläiset. Olosuhteet olivat äärimmäiset, pakkasta oli 25-30 astetta ja lunta 40 cm. Varhaisesta aamusta iltaan jatkuneissa taisteluissa suomalaiset eivät lopulta onnistuneet läpimurrossa. Päivän aikana kuoli ja katosi yhteensä noin 300 suomalaista sotilasta. Äitini biologinen isä Matti sai surmansa Haukilassa 5.1.1940.
Seuraavana päivänä 6.1. suomalaisten sodanjohto jo harkitsi vetäytymistä saadessaan tiedon, että venäläiset joukot olivat yllättäen paenneet mottiin itään syntyneestä aukosta. Venäläisten vetäytymisen vuoksi suomalaiset pääsivät katkaisemaan Raatteen tien vielä samana päivänä. Ja 7.1.1940 suomalaiset tuhosivat mottiin joutuneen venäläisen divisioonan, arviolta 5 000 venäläistä kuoli.
Raatteen tien taistelu toi Suomelle kansainvälisen maineen pienenä kansana, joka kykeni taistelemaan menestyksellisesti ylivoimaista vihollista vastaan. Samalla se loi suomalaisille korvaamatonta toivoa siitä, että taistelu hyökkäävää Neuvostoliittoa vastaan ei olisi täysin turhaa.
Neuvostoliiton sodanjohdosta henkilökohtaisesti vastannut generalissimus Josif Stalin joutui toteamaan, ettei Pohjois-Suomea kyetty katkaisemaan Oulun kohdalta. Myös suunniteltu paraatimarssi Helsinkiin jäi tekemättä. Paraatiasusteet oli jo pakattu hyökkäävien venäläisten reppuihin.
Matti lepää Lieksan sankarihautausmaalla. Jonakin päivänä vien kukkatervehdyksen Matin haudalle, äitini ja omasta puolesta.
