Peilintakaa

Marko Luukkanen

Hyvät kanssakulkijat,

olen Marko, kolmen lapsen isä, jonka esikoinen Santeri on kuollut keväällä 2014.

Blogissani Peilin takaa tulen jakamaan ihmisenä olemista, sellaisena kuin sen elän, koen ja ihmettelen.

Avainsanoja teksteilleni voisivat olla, vaikkapa nämä:

  • Vertaisuus, vertaistuki
  • Huumeriippuvuus, huumeet/päihteet
  • Kuolema, elämän rajallisuus
  • Suru, sen ilmenemismuodot
  • Elämän merkityksellisyys ja ihmetys
  • Kohtaaminen, jakaminen
  • Kirjoittaminen, päiväkirja
  • Elämän ainutkertaisuus ja ilo
  • Uudistuminen, kasvun mahdollisuudet

Kommentit ja dialogi ovat tervetulleita.

Marko

Blogi

Kirjoitan sinulle pitkästä aikaa

| 10.1.2022 | Blogi | 0 kommentit

”Rakas Santeri, kirjoitan sinulle pitkästä aikaa. Olen miettinyt, kykenenkö surussani näkemään selkeästi sinut ja sinun elämäsi sellaisena kuin olit ja elämääsi elit? Miten lapsuudessasi kuoleman lähellä käymisen trauma vaikutti sinuun ja huume-riippuvuuteesi? Olen...

Eksistentiaalinen yksinäisyys

| 17.11.2021 | Blogi | 0 kommentit

Yksinäisyys on kokemus, jonka tunnistan itsessäni ja elämässä yhä useammin. Korona on eristänyt meidät omiin kupliimme, joissa olemme vain lähimpiemme kanssa. Olen elänyt puolitoista vuotta kotona työtä tehden. Kun korona on väistymässä, osa ihmissuhteista näyttääkin...

Ystävyys koronan jälkeen

| 14.10.2021 | Blogi | 0 kommentit

”Jokaisella on tämänsä, johon hän on sidottu.” Pentti Saarikosken 60-luvun runo puhuttelee, kun koronan rajoitukset ovat poistumassa ja ihmisten väliset suhteet ovat palaamassa uuteen normaaliin. Mikä on muuttunut? Kuulun niihin, jotka ovat etäilleet työssään...

Tekstit

Vierasblogi: Piilossa olevat pelot

| 10.5.2018 | Blogi, Tekstit | 0 kommentit

”Sosiaalisessa kanssakäymisessä ei yleensä ole tilaa heikkoudeksi mielletyn näyttämiseen. Epäonnistujaksi ei kukaan halua elämässään leimautua. Suru, pelko, epävarmuus ja yksinäisyys ovat tunteita, jotka jäävät piiloon.” Näin Marko kirjoittaa peilintakaa -sivuston...

Marko Luukkanen

Marko Luukkanen on kolmen lapsen isä, jonka esikoispoika on kuollut keväällä 2014. Surukirja perustuu hänen kirjoittamaansa päiväkirjaan. Marko ohjaa huumeiden käyttäjien läheisten vertaisryhmiä, sekä isäryhmiä että sururyhmiä.

Kategoriat